Kuten useimmat teollisuusmaat nykyään, Kiina kärsii ammattitaitoisten työntekijöiden pulasta. Kiireellinen tarve vähentää työvoimaa ja lisätä tuottavuutta on saanut Pekingin keksimään ratkaisun: asentamaan lisää teollisuusrobotteja tehtaisiin. Tämä ei kuitenkaan auta.
Kiinan teollisuus- ja informaatioteknologiaministeriö julkaisi viime kuussa Robot Plus -sovellussuunnitelman parantaakseen tuotantolinjoja, jotka pystyvät tuottamaan korkeamman arvon tuotteita. Sen tavoitteena on selkeä: kaksinkertaistaa robottien tiheys teollisuudessa vuoteen 2025 mennessä 246 robotista 10 000 työntekijää kohden vuonna 2020. Suunnitelmassa ehdotetaan koneiden käytön laajentamista vesivoimaloihin, tuulipuistoihin ja kriittisiin energiajärjestelmiin.
Tämänkaltainen teknologiaan keskittyminen on Pekingin tapa toimia (ajattele vaikkapa ”Made in China 2025”). Daiwa Capital Markets Hong Kong Ltd:n mukaan robottitiheyden tarvitsee kasvaa vain 13 % vuodessa(1) jälkimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi. Samaan aikaan maan valmistusteollisuuden työvoiman määrä todennäköisesti supistuu seuraavien kolmen vuoden aikana, kuten vuonna 2020. Tuottavuuden kasvu hidastui edelleen, mikä lisäsi teollisuuslaitteiden kysyntää. Kaiken kaikkiaan trendi viittaa automaation kysynnän ja tarjonnan ihanteelliseen tasapainoon.
Kotimaiset yritykset, kuten Estun Automation ja Shenzhen Inovance Technology, rakentavat nopeita ja tarkkoja koneita, jotka pystyvät kokoamaan autoja, liikkumaan 3D-muodossa ja taivuttamaan monimutkaisilla tavoilla – lähes kuin ihmiskäsi. Toiset osaavat hitsata, kääntää ruuveja ja tehdä lasermerkintöjä. Metallintyöstö- ja autoteollisuuden yritykset ovat kuromassa umpeen eroa, ja niiden myynti kasvoi 72 % vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Japanilaiset yritykset Fanuc Corp. ja Yaskawa Electric Corp. olivat markkinoiden johtavassa asemassa ja tyydyttivät suurimman osan kysynnästä.
Samaan aikaan hallituksen aiempi pyrkimys automatisoida tehtaita on johtanut siihen, että Kiinassa on maailman suurin robottityövoima ja korkeimmat vuosittaiset asennukset. Tämä auttaa nopeuttamaan tuotantoprosessia ja parantamaan valmistuksen tarkkuutta.
Robottien asentaminen tuotantolaitoksiin ei kuitenkaan tarkoita, että Kiina saavuttaisi nopeaa teknologista kehitystä ja tuottavuuden nousua. Vaikka nämä koneet on suunniteltu täyttämään työvoimavajetta, ne vaativat myös erittäin ammattitaitoisia ihmisiä hyötyäkseen älykkäästä valmistuksesta. Ilman asianmukaista pätevyyttä työntekijät eivät voi ohjelmoida ja käyttää automaatiolaitteita.
Ottaen huomioon Kiinan nopeuden, jolla tämä teknologia on omaksumassa, maan 300 miljoonan siirtotyöläisen osuus teollisuuden bruttokansantuotteesta ei todennäköisesti ole merkittävä. Vuonna 2021 vain 12,6 prosentilla oli korkeakoulututkinto tai korkeampi.
Tämä huolestuttaa maailman suurinta työvoimaa. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jopa 40 prosenttia satojen miljoonien siirtotyöläisten suorittamista toiminnoista automatisoidaan. Koska yli puolet heistä on 41-vuotiaita tai vanhempia, uudelleenkoulutus on haastavaa. Samaan aikaan nuorempien, ammattitaitoisempien ja koulutetumpien kiinalaisten houkutteleminen vie aikaa – eikä se tapahdu robottitiheyden kasvun tahdissa tai ministeriön asettamassa aikataulussa. Samaan aikaan yhä harvemmat ihmiset haluavat työskennellä tuotannossa ja suosivat palveluja. Nämä kansalaiset ovat nyt vähemmän liikkuvia ja etsivät työtä lähempänä kotia.
Estääkseen lisätyöttömyyden hallituksen suunnittelijat ovat nähneet paljon vaivaa kannustaakseen työntekijöitä palaamaan töihinsä nollatoipumisen jälkeen Covidista. Useita tukia on julkistettu. Kiinalaisen uudenvuoden jälkeen tuhansia busseja, lentokoneita ja junia otettiin käyttöön kuljettamaan ihmisiä tuotantokeskuksiin ja rakennustyömaille. Eteläisessä Dongguanin kaupungissa viranomaiset käyttivät lähes 3 miljoonaa dollaria rekrytointiin. Vaikka tämä voisi auttaa infrastruktuuria ja palveluita, nämä pyrkimykset voivat vaarantua, jos harvat ihmiset pystyvät käyttämään monimutkaisia robotteja Kiinan tehtaissa.
Poliitikot kääntävät huomionsa työvoiman koulutukseen ja osaamisen parantamiseen. He kannustavat myös yrityksiä investoimaan ammatilliseen koulutukseen. Se saattaisi auttaa, mutta Pekingin on tehtävä enemmän saadakseen työntekijät kuromaan umpeen robottien taakan. Viimeinen asia, mitä hän haluaa, on joukko käyttämättömiä koneita.
Tämä kolumni ei välttämättä vastaa toimittajien tai Bloomberg LP:n ja sen omistajien näkemyksiä.
Anjani Trivedi on Bloomberg Opinionin kolumnisti. Lehti käsittelee Aasian ja Tyynenmeren alueen politiikkaa sekä konepaja-, auto-, sähköajoneuvo- ja akkuteollisuuden yrityksiä. Aiemmin hän työskenteli The Wall Street Journalin rahoitus- ja markkinakolumnistina ja toimittajana. Sitä ennen hän työskenteli investointipankkiirina New Yorkissa ja Lontoossa.
Julkaisun aika: 23.3.2023
